VALTION ELÄKERAHASTO EI OLE HALLITUKSEN SÄÄSTÖPOSSU!

Maan hallitus on siirtänyt varoja valtion eläkerahastosta valtion budjettiin. Talousarviossa 2027 siirretään 67,5% valtion eläkemenoista valtion talousarvioon. Tähän sisältyy 1 miljardin euron kertaluontoisen siirron. Meidän mielestä valtion eläkerahastosta ei pidä siirtää rahaa. Tässä hallituksen jäsenemme Martti Virtasen kirjoitus asiassa.

Valtion henkilöstön työeläkejärjestelmässä on kolme toimijaa: valtio itse, Kuntien Eläkevakuutus (KEVA) ja Valtion Eläkerahasto (VER). Eläkkeet maksetaan valtion budjetista, valtion työnantajana maksamat eläkemaksut ja valtion henkilöstön maksamat työeläkemaksut tilitetään VER:oon. KEVA puolestaan toteuttaa ja hallinnoi valtion henkilöstön eläkkeiden maksatusta. VER siirtää vuosittain valtion talousarvioon laissa säädetyn prosenttiosuuden valtion vuotuisesta eläkemenosta valtion eläkemenojen tasaamiseksi. Valtion Eläkerahasto on siis valtiokokonaisuuden sisään luotu puskurirahasto. Valtion henkilöstön työeläkejärjestelmä on siis osittain rahastoitu kuten yksityistenkin alojen.

Selkeäksi tavoitteeksi Valtion eläkerahaston osalta on laissa asetettu, että rahaston pääoma kattaa 25 % valtion eläkevastuista. Tämä toteutuu nytkin: Rahaston sijoitusomaisuuden arvo oli 27,3 miljardia euroa 30.6.2026 ja valtion eläkevastuu oli rahaston vuoden 2025 tilinpäätöksen mukaan 97,8 miljardia euroa.

Yksityisten työeläkevakuuttajien tapaan Valtion eläkerahaston tehtävänä on sijoittaa sen haltuun uskottuja valtion varoja ammattimaisesti ja vastuullisesti pitkän aikavälin tuottojen keräämiseksi.Rahaston sijoitusten tuotto onkin ollut vertailukelpoinen yksityisten eläkerahastojen vastaavien tuottojen kanssa. VER:n sijoitusten tuotto oli 7,6 % tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

VER:n saamat eläkemaksutulot ylittivät valtion talousarvioon siirrettävän määrän vuoteen 2013 asti. Tämän jälkeen rahastosta on siirretty talousarvioon enemmän varoja kuin sinne on maksutulona karttunut, toisin sanoen nettomaksutulo on ollut negatiivinen. VER:n pääoma ei kuitenkaan ole tähän mennessä supistunut, koska VER:n sijoitusten tuotolla on pääsääntöisesti voitu maksaa tämä maksuylijäämä ja rahaston pääoma on silti kasvanut.

Suomen nykyinen hallitus on lakiesityksillään toimikaudellaan jo lisännyt valtion talousarvioon siirrettävää VER:n maksamaa rahasummaa ja on juuri antanut eduskunnalle uuden hallituksen esityksen, jossa VER:n valtion talousarvioon maksamaa rahasummaa kasvatetaan roimasti ja pysyvästi.

Vuonna 2024 valtion maksama työnantajan työeläkemaksu oli 1,2 mrd euroa.Lisäksi valtio käytti budjettivaroja 3,3 mrd euroa valtion henkilöstön eläkkeiden rahoittamiseen. Valtion eläkerahastosta maksettiin valtiolle n. 2,3 mrd € valtion eläkemenojen tasaamiseksi. Tämä osuus oli noin 41 % valtion kaikesta eläkemenosta.

Eduskunnan käsiteltäväksi annetussa lakiesityksessä ehdotetaan, että rahastosta valtion talousarvioon vuonna 2027 siirrettävä määrä olisi jopa 67,5 prosenttia valtion eläkemenosta. Siirrettävä määrä olisi ehdotuksen mukaan vuosien 2028–2037 välillä 49,5 prosenttia valtion eläkemenosta ja vuodesta 2038 eteenpäin siirrettävä määrä olisi pysyvästi 48 prosenttia valtion eläkemenosta. Vuoden 2027 tuloutusta kasvatettaisiin yhteensä 204 miljoonalla eurolla, kun huomioidaan myös vuoden 2025 linjaus. 

Hallituksen esitys tulee nähdä osana valtion pyrkimystä vähentää budjettialijäämää ja velkaantumista. Siirron mielekkyyttä on kuitenkin useita perusteita kyseenalaistaa. Ensinnäkin, pääoma tuottaa Valtion Eläkerahastossa pääsääntöisesti enemmän kuin valtio maksaa velkansa korkona.Valtion kokonaisvarallisuus siis laskee kun pääomaa siirretään rahastosta valtion talousarvioon. Toiseksi Valtion Eläkerahaston supistuminen ”teknisesti” pakottaa rahaston vähentämään sijoitustensa riskipitoisuutta, jolloin rahaston sijoitusten tuottoprosentti laskee. Tämä vaikutus on tullut jo nyt näkyviin. Kolmanneksi lisääntyvät maksusiirrot valtiolle ja rahaston tuottojen heikkeneminen uhkaavat johtaa rahaston supistumisen noidankehään. VER voisi siis ajautua kierteeseen, joka saattaisi vaarantaa rahaston pitkän aikavälin tavoitteet ja tehtävän eläkemenojen tasaajana. Hallituksen esityksessä tätä vaaraa avoimesti käsitellään, mutta se esittää mediaaniennusteena, VER:n salkun koko pysyy tulevien 10 vuoden aikana nimellisesti lähellä nykytasoa kun taas valtion eläkevastuu kasvaa nimellisesti hitaasti. Rahastointiaste laskisi näin ollen hieman tulevien 10 vuoden aikana. Rahastointiaste oli vuoden 2025 lopussa 26,5 prosenttia.  

Lopuksi, kuten Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut, ylimääräiset lisäsiirrot voivat toistuessaan madaltaa tulevien hallitusten kynnystä käyttää rahaston varoja muihin kuin valtion työntekijöiden eläkemenoihin, eikä lisäsiirtojen tulisi vaarantaa talousarviosiirtoja pitkällä aikavälillä.

Miksi ottaa turhia riskejä rahaston menestyksen ja itse valtion henkilöstön työeläkkeiden hoitamisen kannalta ja samalla itse asiassa köyhdyttää valtion varallisuutta sekä luoda vaarallinen ennakkotapaus eläkerahastojen tyhjentämisestä? On kuvaavaa, että ydinkysymystä, valtion työeläkkeiden hoitamista ei lainkaan käsitellä hallituksen esityksessä. Viisainta olisikin luopua Valtion Eläkerahaston lisätyhjennyksistä.

Martti Virtanen, hallituksen j’äsen

Scroll to Top